perjantai 16. syyskuuta 2016

10092016



Kuin taivaisiin- kappale soi kappelissa, kun aloitimme siunaustilaisuuden, jota olin järjestänyt viimeisen kuukauden. Tämä oli jotenkin luonnollinen valinta aloitus kappaleeksi. Kari Tapion ihana ääni ja laulun sanat sopivat tähän kuin nenä päähän. Meitä oli paikalla pieni ja intiimi joukko, joka koostui perheestä, sukulaisista ja ystävistä. Kaikista heistä, jotka aidosti välittävät ja rakastavat isiä. 

Siunaustilaisuus pidettiin pääkaupunkiseudulla, kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä. Tilaisuuteen tuli pappi Porvoosta, nimeltään 
Heikki Hakamies. Aivan ihana pappi! Hän piti toiveikkaan, syvällisen ja herkän siunauksen. En voinut olla muuta kuin tyytyväinen siihen miten tilaisuus meni. Isin näköinen ja oloinen siunaustilausuus loppui Ilpo Kaikkosen Terveiset sinne taivaaseen- kappaleeseen, jonka jälkeen veimme kukat haudalle.


Kukkien viemisen jälkeen lähdimme viettämään muistotilaisuutta, joka järjestettiin myös pääkaupunkiseudulla. Kyyditsimme ystävällisesti papin paikalle. Olimme jo ennen hautuumaalle menoa käyneet laittamassa muistotilaisuustilan valmiiksi, joten paikalle ei tarvinnut kuin saapua ja laittaa omatekoinen taustamusiikki cd soimaan.

Muistotilaisuudessa meitä kestitsi Peten Pitoässät Vantaalta ja ah, mitä herkkuja olikaan tarjolla! Tarjoiliana toimi Riitta. Erittäin mukava ja ammattitaitoinen nainen. Hän oli laittanut kahvipöydän valmiiksi ja sytyttänyt kynttilät. Kahvipöydässä oli niin suolaisia kuin makeitakin herkkuja sekä kahvia, teetä yms. Henkilökohtaisena kosketuksena olin ostanut vaniljavanukkaita missä päällä kermavaahtoa, koska ne olivat isin suurinta herkkuja joten tottahan toki vieraatkin saivat sellaiset. 

Ohjelmaa ei muistotilaisuudessa niin ollut. Minä pidin alussa pienen puheen ja muuten puhetta riitti vierailta, kun muistelimme isiä ja miten hän on ollut vieraiden elämässä. Muistoja ja juttuja tuli jos jonnin verran, sekä nauruakin riitti. Isosiskodarling sanoikin, että tämä oli lämminhenkisin muistotilaisuus jossa hän on ikinä ollut. Tuosta kommentista sain varmistuksen siihen, että olin onnistunut tämänkin järjestämisessä. Pappi viipyi tovin, mutta sitten tuli aika jolloin hänen oli lähdettävä. Ennen sitä hän piti kuitenkin pienen puheen, sekä soitti pianolla erään päivään sopivan Kari Tapion kappaleen. Tämä oli itselleni ensimmäinen kerta kuin kuulen papin tekevän jotain tälläistä. Mukavaa ja erilaista. Papin lähdön jälkeen me muut jäimme vielä viettämään muistotilaisuutta joksikin aikaa. Alkuillan lähestyessa vieraita rupesi lähtemään, joten emme mekään viitsineet sitten jäädä tilan vuokra-ajan loppuun asti, vaan pakkasimme kimpsut ja kampsut sekä pitopalvelusta yli jääneet ruoat ja lähdimme kotia kohden. 

Raskas ja tunteellinen päivä oli loppunut ja mennyt aivan loistavasti! Iso kiitos ja hirmuinen halaus kaikille, jotka tekivät päivästä sellaisen kuin se oli <3. Isikin varmasti tyytyväisenä myhäilee pilvenreunalla. 

Siunaus- sekä muistotilaisuudessa kuvasi serkkuni Janita Onnelainen. Kiitos myös Janitalle!












2 kommenttia: