keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Shalom!


Ah, vihdoin kotona turvallisesti. Voin hengittää. Voin sanoa, että ikinä milloinkaan ei ole näin paljoa stressannut taikka jännittänyt matkustaminen toiseen maahan, mitä tällä kertaa. K:n kanssa oleiltiin Israelissa 11.-16.04.2018. Itse en ollut aikaisemmin kyseisessä maassa käynyt, mutta onneksi K:lle tämä oli jo suht tuttu paikka. 

Kun aloimme suunnitella matkaa, mulle nousi pienoinen pakokauhu. Olihan kyseessä Israel, joka ei niin hirmuisen ystävällistä kuvaa ole antanut itsetään eikä myöskään naapurimaista. Lähinnä mieleeni nousi väkivaltaisuus, sotilaalliset joukot, sekä pommit jotka ovat kohditettu Israeliin naapurimaista. Ja silloin, kun minä saan päähäni tuollaiset kauhukuvat ei niitä hevillä saa pois. Monet, mukaan lukien K vakuuttivat, että Israel on mukava ja rauhallinen maa. Mutta jotenkin se pieni ääni vallitsi vapaana omassa päässä jonka mukaan asia ei ole näin.

Stressiä ja jonkin sortin kauhua aiheutti myös tuntematon lentoyhtiö, jonka K varasi. Lennettiin siis UIA:lla eli Ukraine International Airlinesilla. Mulla täysin tuntematon ja jostain syystä tuon lentoyhtiön nimi aiheutti saman reaktion, kun esimerkiksi Aeroflot, jolla en ole ikinä enkä varmasti tule ikinä lentämäänkään. Kyllä, mulla on erittäin vahvat ennakkoluulot joitakin asioita kohtaan. Meillä lennot meni Helsinki-Kiova-Tel Aviv ja sama tietenkin takasinpäin. Itse olisin mieluiten lentänyt suorilla lennoilla, mutta koska raha ei kasva puissa, niin päädyttiin lentoon, jossa oli yksi välilasku. Meillä välilasku Kiovassa kesti palttiarallaa parisen tuntia. Jokseenkin puuduttavaa, mutta kyllähän tuon pakon edessä kestää. Itse lennot kesti yhteensä n. 6h. Mitä sitten tulee tuohon lentokoneeseen jolla matkattiin. Noh...olihan se lentokone. Nimittäin aivan mainio sellainen! Harmikseni joudun taas myöntämään, että olin väärässä tämän suhteen. Erittäin siisti, hyvät ja tilavat penkit eikä henkilökunnassakaan ollut mitään valittamista. Tässä kävi samallalailla mitä viime reissun Air Balticin kanssa. Eli kauheasti oli ennakkoluuloja, jotka sitten kuitenkin loppujen lopuksi hävisi. Päästiin kuitenkin ehjin nahoin perille ja täytyy sanoa, että se kuumuus iski päin näköä, kun astuttiin koneesta ulos. Huhhuh! Ja kaikki ketkä minut tuntee tietää, että en oo yhtään kuuman ilman ystävä. Suomen kesäkin on mulle liian kuuma ja tunnen oloni epämukavaksi. Israelissa oli palttia rallaa koko ajan n. +25, joten hikeä pukkasi ja vettä meni.

Meille oli varattu huone Peer Guest House- nimisestä paikasta. Huone oli aluksi shokki, mutta kyllähän siihenkin sitten tottui. Huone oli pieni, jossa parisänky, peili, jääkaappi, kaksi tuolia, vaatekaappi sekä pieni pöytä. Ja tietenkin wc/suihkutila, joka kylläkin oli pienin missä mie oon ikänä ollut. Kun tätä paikkaa katsoo netistä, niin kuvat valehtelevat aikalailla. Esim. meidän huoneesta ei ole kuvaa ollenkaan... Meillä oli vähän ongelmia huoneen kanssa, mutta ei kuitenkaan viittitty tehdä mtn valituksia koska oltiin siellä niin vähän aikaa. Tehköön seuraava asukas sitten. Ensimmäinen ongelma oli, että suihkun suihkupää ei toiminut niinkuin olisi pitänyt. Toisena ongelmana oli wc. Se ei vetänyt kunnolla. Viimeisenä ongelmana oli huoneen oven lukko, joka meni parin päivän jälkeen rikki, eli emme saaneet ovea sisäpuolelta yöksi lukkoon ollenkaan. Onneksi emme oleilleet huoneessa kuin pakollisen ajan, eli vain yöt ja välillä vähän päivällä.

Mitä sitten pidin Israelista? En osaa koko maata arvioida, koska me käytiin vain Tel Avivissa sekä Jerusalemissa, mutta niiden mukaan voin sanoa, että olihan se näky. Tel Avivissa oli se pilvenpiirtäjillä reunustettu ranta-alue sekä se hökkelikylä- meininki. Jerusalemissa oli hieno ostoskatu yms. ja toisaalta historiallinen Itkumuuri ja basaarialue. Molemmissa oli sopiva sekoitus uutta ja vanhaa. Hintatasoltaan Israel oli aikalailla sama mitä Suomessa. Ainakin niissä paikoissa ja kaupoissa missä myö käytiin. Kulkukissoja tässä maassa on enempi kuin laki sallii. Mikä on erittäin sääli. Ja se liikenne! Ei s**tana... Se on jotain ihan kamalaa. Autoja, kovaa vauhtia ja tööttääviä kuskeja. En ikinä ajaisi tuolla. Kaiken tuon jälkeen voin kuitenkin sanoa, että kannattaa käydä! Onhan se elämys.

Ensi postauksessa katsotaan mitä näkyi linssin läpi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti