maanantai 4. helmikuuta 2019

Kuolema

"Syntymästä alkavassa ihmisen elämänkierrossa kuolema on elämän välitön jatke."

Kuolema.  Mitä siitä voi sanoa? Kamala asia, joka ei tuo kuin surua ja ajatuksen siitä ettei näe rakkaintaan enää ikinä. Ei saa koskettaa, eikä kuulla tuttua ääntä. Yhtenä hetkenä olet siinä ja seuraavassa et. Älyntöntä.

Tämä maanantai alkoi suru-uutisella sillä mäkihyppääjä sekä suuri legenda, Matti Nykänen on kuollut. Pysäyttävä, mahasta vihlaiseva, sekä ehkä jopa pienen shokin aiheuttava uutinen. Miksi?

En tuntenut koko ihmistä. En henkilökohtaisella tai millään muullakaan tasolla. Ainoastaan urheilun- sekä julkisuuden kautta. Muistan kuinka pienestä tytöstä asti olen katsonut mäkihyppyä ja siinä suurimmassa osassa oli Matti Nykänen. Moninkertainen olympiamitalisti ja suomen- sekä maailmanmestari. Kun puhutaan mäkihypystä, ei voi olla puhumatta matista. Mitä tulee julkisuuteen, se ei ollut matille armollinen. Toki itse miehessä oli myös suurin syy, mutta ihminen on erehtyväinen. Jos et itse ole täydellinen, niin mikä olet arvostelemaan muita?

Matin ura oli ilmiömäinen. Se tulee selväksi tästä ohjelmasta.


Miksi tuiki tuntemattoman ihmisen kuolema tuntuu niin pahalta? 

Soitin meidän äidille, joka on seurannut urheilua vielä kauemmin kuin minä. Uutinen aiheutti hänessä samanlaisen reaktion kuin minussa, vähän jopa isomman. Kuulin puhelun aikana kuinka äidin ääni alkoi hieman värisemään, kun hän luki uutisen tv:stä. Äiti on todella tunteellinen, joten en ihmettelisi jos hän laamantuisi koko päiväksi. Tätä kirjoittaessani katson tv2- kanavalta matista kertovaa haastatteluohjelmaa, niin kyllä itsellekin tulee pala kurkkuun ja tippa silmään. 

Kuolema on ollut omilla hartijoilla mukana muutaman vuoden, ja siihen liittyvät uutiset satuttavat edelleen. Itse rinnastan uutiset isin kuolemaan. Rinnastan siihen myös reaktioni. Ainoa ero tässä on, että silloin en itkenyt, en edes hautajaisissa mutta nyt on kyyneleet herkässä. Itken silloiset itkuni tässä hetkessä. Kyyneleet eivät ole huono asia. Ne ovat tunteita sekä raktioita, jotka pitää saada ulos.

Maria Veitolan sanoin: Lepää rauhassa legenda, suomalaisten sydänten sulattaja ja vertaistuki, mäkikotka, herkkä sielu Matti Nykänen.

Matti Nykänen ansaitsee kaiken arvostuksen, palkinnot ja maininnat. Suuri urheilija, esikuva ja tunteellinen mies. Lepää rauhassa, sinä sankari.

ELÄMÄ ON LAIFFII.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti